Vauvahömppäpläjäys

Olen ollut nyt 3 viikkoa kotona, joista yhden viikon virallisesti äitiyslomalla. Työt ovat nyt osaltani vähäksi aikaa tehty. Haaveilin, että vihdoin pääsen kirjoittamaan enemmän, koska hyviä juttuja on odottamassa. Noh, tämä on ensimmäinen kerta kun avaan koko blogia... Olen hoitanut itseäni liikunnalla, kauneushoidoilla ja ystäviä tapaamalla. Lisäksi on viety loppuja hankintoja maaliin ja toki on myös siivottu ja pesty ikkunoita ym. Katsotaan, kuinka onnistun jatkossa kirjoittamaan kahden lapsen kanssa. Halua kyllä on.

Koska vauvahömppä aiheena ei välttämättä jaksa kiinnostaa kovinkaan montaa teistä, oksennetaan kerralla tähän yhteen julkaisuun vauvavalmisteluja sisustuksesta babyshowereihin. Tulokkaan laskettuun aikaan on nyt kuukausi. Mitään merkkejä ei ole, että hän olisi syntymässä lähiaikoina. Uskon, että vielä ehtii paisumaan ja tuskastumaan moneen kertaan. Ostokset ja sisustukset on nyt tehty ja olemme valmiita pienen pojan syntymään 💙

Tämän vaipanvaihtopisteen kuvan jo kertaalleen olenkin julkaissut, mutta tässä hieman lisää kuvia. Kodinhoitohuoneemme on tilava ja vesipisteen läheisyys toimiva. Hoitopöytää ei tarvita erikseen.

Kurkataan seuraavaksi pari pientä tuunausta. Ostin tori.fi kautta Stokken syöttötuolin 20 eurolla (uutena hinta noin 200€). Väri oli kammottava ja jaloissa muutama koiran hampaanjälki. Isimies hioi ja maalasi mustaksi, eikä nyt häpeä uudelle. Lisäksi ostin käytettynä tuoliin kuuluvan babysetin, jossa vauva pääsee ruokapöydän äärelle jo pian syntymänsä jälkeen.

Toinen lastenhuoneista oli aiemmin väritykseltään keltainen. Yhtenä huonekaluna siellä erittäin tukeva ja arvokaskin lasten tuoli. Yritin myydä tuolia mutta se ei mennyt kaupaksi. Päätettiin maalata se poitsun huoneen mintunvihreään sävyyn. Joskus ehkä vielä maalaan selkänojaan kasvot mutta olen niin huono piirtämään, että innostus ei ole vielä syttynyt🙈

Sarjassamme mielestäni liian kallis vauvavaruste on BabyBjörnin sitteri. Sitä tarvitaan vain hetki ja hinta lelukaaren kanssa on uutena alk.150€. Ostin ruman värisen mutta kaikin puolin siistin ja ehjän sitterin jälleen tori.fi kautta 40 eurolla. Olin ihaillut erään ompelijan tekemiä sitterin päällisiä jo jonkun aikaa ja tämä ratkaisu oli loistava. Tilasin uniikin, sisustukseen sopivan päällisen häneltä ja sitteri on kuin uusi ja aivan ihana! Päällisen hinta oli 45€, että tuleehan kokonaisuudelle hintaa mutta ompahan hieno.

Tilasin huoneeseen valmiit laskosverhot. Mutta koska aivan ikkunan viereen ostettiin kaapisto, ei verhon alaosaan voi laittaa vahvikkeita. Jotta kaapin ovi aukeaa vaivatta, verholle piti keksiä jotain. Taitava äiti ompeli laskokset alosaan, eikä vahvikkeita tarvita.

Yksi merkittävimmistä sisustusvirheistä mitä näkee, on liian pieni matto. Kun matto on oikean kokoinen, tila näyttää suuremmalta ja kaikin puolin paremmalta. Harmittaa kun suuria mattoja myydään melko vähän. Esimerkiksi lastenhuoneen matot ovat usein noin 140x200. Mintun vihreän sävyistä mattoa oli yllättävän hankala löytää. Viimein sopiva löytyi mutta se oli juurikin mainitsemaani kokoa ja aivan liian pieni tähän huoneeseen. Ostamalla kaksi samanlaista mattoa, on ensimmäinen hyvä keino ratkaista ongelma. Mutta tällä kertaa sekään ei onnistunut suoraan, koska mattoa olisi pitänyt sulloa liikaa huonekalujen alle. Puuvillamatto on ohut ja mietin, voisiko sitä itse lyhentää. Aikamoinen operaatio siitä syntyi mutta matto on nyt oikean kokoinen.

Saksilla poikki...

Koska saumat pitää kääntää, ei meidän ompelukone olisi pystynyt siihen. Päädyttiin verhojen ompelussakin käytettävään tarranauhaan.

Lopuksi harsittiin kaksi mattoa käsin langalla yhteen, koska puuvillamatto pyörii lattialla herkästi ja niiden oikominen käy hermon päälle. Maton alle vielä kunnolla liukuestettä.

Sitten yleiskuvia huoneesta. Laitan tähän pari löytämääni kuvaa edellisestä värityksestä ja järjestyksestä. Kuvista näkee, kuinka pienillä muutoksilla voi saada paljon aikaan.

⇓

⇓

Pinnasänky oli yksi niistä ainoista tarvikkeista, joita meiltä löytyi. Myin vauvavuoden jälkeen kaiken, koska ajattelin, että yksi lapsi on meille ok. Tarvikkeiden määrä on ollut todella suuri, mitä on pitänyt hankkia.

Lisäksi ostettiin pyörillä liikkuva kehto/sivuvaunu, joka tulee ensimmäisiksi kuukausiksi minun viereen. Näin ei ole vaaraa, että vauva jää vahingossa alle jos kääntyy unissaan sängyssä mutta on silti aivan vieressä. Avoimen laidan saa kiinni ja vauvaa voi kuljettaa pyörien päällä muuallakin kämpässä. (Kuva netistä, koska tämä on vielä autotallin perällä odottelemassa)

Lopuksi vielä muutama tarvikekuva. Näiden lisäksi pientavaraa on toki hurjat määrät...

Vaunuiksi meillä päätyivät Bugaboon Donkeyt. Ostin ystävältä käytettynä mono-versiona, mutta hankittiin laajennussetti eli toinen kehikko, jotta vaunukoppaa ja istuinosaa voi käyttää samaan aikaan. Myös niiden vuorotellen käyttö on helpompaa kun on 2 kehikkoa. Ei tarvitse vaihtaa kankaita jatkuvasti, koska pienikin vauva voi käyttää istuinosaa sen muotonsa puolesta. Meillä tarpeen on välillä samanaikainen käyttö jos lähdemme esimerkiksi koko porukan kanssa liikkeelle, eli + 2 koiraa. Pienet koirat saa kätevästi vaunukoppaan jos on tarvetta esim.ihmispaljoudessa saada kädet vapaaksi tms. Muita lisävarusteita on ostettu mm.adapterit kaukalolle, istumalauta isosiskolle, aisapussi, ruskeat nahkaiset aisasuojat, turkoosin väriset lisäkuomut, vaunuverho ja pitkä kesäkuomu, jossa vauvan saa hyttysiltä piiloon, päästä varpaisiin.

Meillä kriteereinä olivat helppo liikutettavuus maastossa, koska meillä on täällä maalla vain hiekkatiet ympärillä. Pyörien piti olla tarpeeksi suuret. Halusin paljon myös säilytystilaa, jotta reissun päällä ei tarvitse kannella kasseja. Helppo kasattavuus ja pieneen tilaan saaminen olivat myös tärkeitä, koska meiltä ei pääse kaupunkiin "vaunuilemalla" eli on hypättävä autoon kun lähdemme kauppaan tai mihin tahansa. Toivotaan, että nämä olivat passeli valinta👍

Pienten vaatteiden pesu on tuntunut erikoiselta. Onko meillä todellakin kohta joku täyttämäsääs näitä ihania vaatteita💘

Tyttären kohdalla en myöskään täyttänyt vauvakirjaa mutta otin tunnollisesti kuvia vauvakorttien kanssa. Tein niistä ensimmäisen vuoden jälkeen kuvakirjan ja se on aivan ihana. Menee roska silmään joka kerta kun sitä selaa. Poitsulle on nyt myös ostettu vauvakortit kuvia varten.

Ja kaikista "tärkeimmät" hömpötykset", tuttinauhat ja purulelut. Miksi pitää olla näin herkullisia juttuja nykyään, että ei malta olla tilaamatta lisää ja lisää?!

Lopuksi vielä muutama kuva eilen saamistani yllätys-vauvajuhlista. Koristeet olivat upeat ja tarjoilut aivat huikeat! Ihanaa kun itsekin saa kokea tämän, että muut ovat nähneet vaivaa vuokseni. Yleensä aina olen järjestäjän roolissa (, mistä siitäkin nautin suunnattomasti).

(Vauvan nimi ei ole Aleksanteri, se on isisiskon antama työnimi)

Raskaushormoneissa

Eletään raskausviikkoa 26. Vauva liikkuu paljon ja vatsa on pyöristynyt reippaasti. Kävely on ajoittain hankalaa ja supistukset ovat kiusanneet lähes alkuraskaudesta lähtien. Olen kivuista huolimatta suunnattoman onnellinen. Jos jostain syystä vauva päättäisi nyt syntyä, hänellä on jo mahdollisuudet selvitä hengissä. Äitiysloma häämöttää, olen päässyt sisustuspuuhiin ja olemme noin viikko sitten aloittaneet tarvikehankinnat. Välillä leijun onnen tunteesta. Mutta raskauden hehkua ja onnea pikkiriikkisen varjostaa pelko. Olemme odottaneet tätä pitkään. Olen etuoikeutettu ja äärimmäisen onnekas, saadessani kokea äidiksi tulemisen toistamiseen. Kaikille raskaaksi tuleminen ei ole itsestään selvyys. Viimeisen kahden vuoden ajanjakson aikana ei joka hetki ole ollut pelkkää toivon kipinää ja onnellista arkea. Pettymykset ja tunteiden kirjo pisti joskus miettimään, kuinka kauan tätä enää jaksan. Toisten ihmisten vauvaonnea oli vaikea myötäelää ja tuntui, että joka nurkalla seisoi joku nainen vatsa pystyssä. Entä se inho, mikä syntyy, kun lukee uutisia ihmisistä, jotka kohtelevat lapsiaan huonosti, esimerkiksi jättämällä heitä yksin kotiin juhliakseen tai muuta vastaavaa. Toisaalta tunsin myös huonoa omaa tuntoa. Miksi en ole tyytyväinen siihen, mitä meillä jo on; terve tytär ja onnea avioliitossa. Mutta kuka leikkiin lähtee, se leikin kestäköön. Ja minä kestin! Olin jo vähällä luovuttaa, kun raskaustesti näyttikin kahta viivaa.

 
Raskaudesta pitäisi nauttia. Ja sitä teenkin päivittäin. Silittelen massua, en peitä pyöristyviä muotoja, enkä halua valittaa kivuista. Koen, että minulla ei ole oikeutta siihen. Tätä tilasin ja palkinto tästä kaikesta on sen arvoinen. En kuitenkaan voi kieltää sitä, ettenkö kuulostelisi hänen liikkeitään joka hetki, tarkistaisi wc käynneillä, että verta ei ole tullut, tai laske viikkoja, milloin ollaan "turvallisilla vesillä". En varmasti ole ainoa, kuka tekee tätä samaa, uskoakseni jopa jokainen odottaja, mutta kohdallamme menetys olisi erityisen suuri. Onko enää voimia ja mahdollisuuksia sen jälkeen ja kuinka siitä selviäisi nyt kun olen jo elänyt näin pitkälle, että tulokas on todettu terveeksi ja kaikki on ollut koko odotusajan hyvin. Mietin päivittäin, mitä enää voisi tapahtua. Ehkä kaatuminen, ennenaikainen syntymä ja sen tuomat haasteet, tai se pelottavin asia, selittämätön kohtukuolema. Myös synnytyksessä tapahtuvat komplikaatiot ovat pelottava asia, vaikka luotankin ammattilaisiin.

Tosiasia nyt kuitenkin on se, että olen tukevasti raskaana. Pieni poikamme kasvaa masussa ja laskettu aika lähenee, uskottava se on. Pian saatte nähdä sisustusta, jota vauvalle ollaan valmisteltu. Sekin on ollut ristiriitaista. Samaan aikaan hykertelen onnesta ja samaan aikaan pelkään, että joudun purkamaan ne pois ilman käyttäjää. Päätin jo kauan aikaa sitten, että en hanki hänelle mitään, vasta kun jään äitiyslomalle. Mutta toisin nyt kävi, en vain malttanut. Myös isi on ollut ihailtavasti mukana onnessa ja kaikessa, mikä liittyy uuteen elämäntilanteeseemme. Hänkin oli halukas hankintoihin. Kun olen itse alkanut uskoa siihen, että meille on oikeasti tulossa vauva, olen rohkaistunut tutkimaan, mitä minä hänelle haluan hankkia. Ja siitä tutkimisestahan ei ole paluuta, kaikki on saatava, mielellään heti. 

Pienenä alkupalana menköön tämä hoitonurkka. Nyt kun meillä on tilava kodinhoitohuone, en näe tarpeellisena hankkia hoitopöytää. Sen asian ajaa hoitotaso ja kätevästi vesipisteen vieressä. Vaipat ja muut voisivat olla kaapeissakin mutta halusin sisustaa nurkan kauniiksi. Pieni söpö hylly on uusi, johon pinoan vaipat, rasvat ym jatkuvassa käytössä olevat hoitotavarat. Hyllyn alla oleva naulakko kantaa jatkossa mm.pienet pyllypyyhkeet. Hoitoalusta, hylly ja korit tilasin Jollyroomista, naulakko löytyi avaamattomana sisustusaarteistani kaapista :D :D

Viimeistelen vielä muuta sisustusta ja palaamme vauvan tuoksuisiin suunnitelmiin myöhemmin <3

Taaperoni on taiteilija!

Pikkuneidillä pitää olla jatkuvaan jotakin ohjelmaa ja välillä pitää keksiä muutakin kuin niitä samoja leluja. Ollaan pulkkailtu, käyty HopLopissa, uimassa ja nyt viikonloppuna käytiin Flamingon vesipuistossa. Oli mahtavaa, sama meno päällä ja Swimtrainerin kanssa sai antaa pyyhkiä itsekseenkin menemään pikkulasten altaassa, eikä perhe-vesiliukumäkikään ollut liian hurja :) Mutta nyt tähän hauskaan sisäpuuhaan. On pitkään pitänyt kokeilla sormivärejä. Jouluaskerteluissa oli tarkoitus tehdä joulupalloihin taidetta mutta se jäi kokeilematta kun värit ovat niin vahvoja, että en uskaltanut lähteä sotkemaan ja sitten se, että kun kaikki menee suuhun niin mitä kaikkea myrkkyä ne sisältävät. Tiesin, että itsekin voi tehdä sormivärejä ja lähdin googlailemaan. Resepti löytyi helposti.

4dl vettä

1dl maissitärkkelystä

1 rkl sokeria

0,5tl suolaa

elintarvikevärejä tai vieläkin myrkyttömämmin; väriä punajuurista, mustikoista...

Kaikki aineet kattilaan sekaisin, kiehauta ja sekoittele, kunnes tuntuu paksulta. Jaa purkkeihin ja sekoita värit. Jäähdytä.

Valmista koostumukseltaan.

 Pilttipurkit toimii hyvin.

Kävin ostamassa askartelukaupasta tällaisen pinkopohjan eli on kuin canvas-taulu. Siihen päälle liimasin ristiin rastiin maalarinteippiä.

Ei kun taiteilemaan! Täytyy myöntää, että ei vielä oikein ymmärtänyt jutun juonta mutta kyllä hän kovasti läpsytteli värejä tauluun.

Meillä kuivui hyvin vuorokaudessa kun saunassa on heti valmis kiuas ja aina on pieni lämpö. Sitten vaan maalarinteipit pois...

...ja taideteos on valmis esiteltäväksi.

Mun mielestä ihana idea, joka tosin ei ole mun oma, pöllin sen jostain facebook-ryhmästä. Tälle taululle on toinen kaveriksi, joka tehdään sitten eri sävyillä, kunhan päätän millä väreillä tulen sisustamaan Alinan uuden huoneen.